Nyt meni totaalisesti hermot tämän Vuodatuksen kanssa. Aina joku tökkii. Minut löytää siis tästä lähtien täältä. Tervetuloa!
Osallistuinpa kerrankin johonkin haasteeseen. Yleensä aina kun huomaan jonkin mielenkiintoisen haasteen, osallistumisaika on mennyt ohi jo kauan sitten, kun vihdoin saan kortin tehtyä.
Mutta nyt siis osallistuin Kollaasimanian Aika-haasteeseen (Vuodatus ei nyt jostain syystä anna minun linkittää sivua, joten lisään osoitteen myöhemmin) atc:lla:
Ollapa skanneri. Kameralla näistä ei tule ikinä hyviä.
Innostuin tekemään toisenkin samankokoisen kortin, tosin kuva siitä on vielä äskeistäkin huonompi. Tuossa taustassa on oikeasti sellaisia kukkakiekurakuvioita:
Tällaisen mekon sain tänään koulussa valmiiksi:
Kukka on tehty palasista, ihan saumoilla siis. Rintamuotolaskos on siirretty ylimmän terälehden reunaan.
Olen varsin tyytyväinen. Malli ja kaavat omat jälleen. Tämä on nyt vain mallikappale, tulevat opiskelijat mahdollisesti sarjovat kaavat ja valmistavat näitä myymälään.
Vilautanpa jo vähän kuvaa seuraavastakin projektistani, lisää sitten myöhemmin:
Ja loppuun vielä on pakko näyttää, kun sain kerrankin napattua kuvan, jossa molemmat koiramme näyttävät suht älykkäiltä:
Nikke, tuo musta kesällä kymmenen vuotta täyttävä vanha herra, on ihan oikeasti yllättävän älykäs, mutta käyttää sitä ominaisuuttaan valitettavasti lähinnä pikkusisko Mimmin kiusaamiseen. Mutta vaikka Nikke aina viekin kaikki lelut ja härnää ja kantelee ja lällättelee, Mimmi ei silti voisi kuvitella parempaa isoveljeä (tai sitten ei vaan tiedä paremmasta). Nikke on niin Mimmin idoli.
Salaiselta askarteluystävältäni sain tällä kertaa 3d-juttuja. Kiitoksia! Tuo kortti on niin söpö!
Ennen kuin aloitan, pakko hehkuttaa, että vähänkö oli paljon ihania malleja uusimmassa Suuressa Käsityössä! En edes muista, koska olisin viimeksi taittanut noin monta kulmaa.
Mutta sitten niitä pyydettyjä yksityiskohtakuvia aiemmin esittelemästäni juhlapuvusta.
Ensin helmaa. Ärsyttää kun tuo on niin ryppyinen, kävi ennen kuvausta tosiaan jo yhdessä näytöksessä. Ja tuo organza ei siliä millään.
Ja sitten vielä toppi. Nukke ei ole parhaimman mallinen tähän yläosaan ja sivusaumassa on jotain kökköä vetoa, kun piti jättää sovitusvaraa saumanvaroihin.
Äitillä oli tuollainen kiva kauluspaita, josta se kamalasti tykkäsi, mutta kun se oli liian lyhyt. Niinpä hän pyysi minua yhdistämään siihen tuollaista kangasta ja tekemään siitä tunikan.
Nuken päällä koko vaate näyttää ihan pökkelöltä, toivottavasti on äitillä paremman näköinen. Pääsen sovittamaan vasta viikonloppuna.
Viimeistelin tämänkin tänään:
Tämä on siis se sama, josta vilautin protokuvaa jo aiemmin.
Olen ihan älyttömän tyytyväinen kaikkeen tässä työssä, kaavoitukseen, materiaalivalintoihin, ompeluun, kaikkeen! Melkein väittäisin, että on paras työni tähänastisista. Ärsyttää antaa tätä näytöskäyttöön. Hame oli jo yhdessä näytöksessä, ja tuli niin pölyisenä ja ryppyisenä takaisin että itkut.
Paljon mieluummin olisin ottanut tämän vaikka omalle seinälleni roikkumaan.
Tällainen siitä tuli: (peitin asiakkaani kasvot noinkin kauniisti, kun en ollut varma, saisiko niitä näyttää)
Olen itse varsin tyytyväinen lopputulokseen, ja niin on asiakkaanikin. Jouduin lisäämään helmaosan sivuihin sekä keskelle taakse vielä tuollaista toisenlaista pilkkukangasta (joka sekin on kirpputorilta ostettu), kun materiaali ei olisi muuten riittänyt.
Kaavat luonnollisesti omat.
Toissapäivänä saapui tällainen lähetys:
Kiitoksia kovasti! Kivoja juttuja olit taas kerännyt!
Viime viikon maanantaina elämä menetti hetkeksi merkityksensä. Ikävä on edelleen liian kova, jotta pystyisin vielä kertomaan enempää. Päivä kerrallaan tässä mennään, mutta eteenpäin on oltava suunta. Nyt pystyn jo välillä hymyilemään.
Tässä viime viikolla entiseltä salaiselta ystävältäni Kettuemolta tullut lähetys:
Kiitos sinulle kaikista ihanista lähetyksistäsi! Tässäkin paketissa oli niin paljon kaikkea älyttömän kivaa!
Tänään saapuikin sitten jo kuori uudelta Salaiselta askarteluystävältäni:
Aivan ihana paketti tämäkin, kiitos!
Ja sitten sain Veeralta tällaisen:
Tämä lämmitti kyllä ihan hirvittävästi mieltä, kiitos! Antaisin tämän takaisin Veeralle, jos hän ei olisi sitä jo saanut. Lisäksi haluan antaa tämän Ompeluintoa-blogin Romulukselle, jolle olen jatkuvasti kateellinen, kun hän saa aina niin paljon aikaiseksi.
En jostain syystä saa nyt linkitettyä kummankaan blogia. Lisään linkit myöhemmin, ja siihen asti ne löytyvät kyllä tuolta sivupalkista.
