Työharjoittelu Suuressa Käsityölehdessä alkaa olla loppusuoralla - ensi torstaina on palattava taas kouluun. Olen viihtynyt ihan mielettömän hyvin ja tuntuu, että olen näiden kahden puolentoista kuukauden aikana oppinut vähintään yhtä paljon kuin koko viime vuoden aikana koulussa. Olen päässyt tekemään hirvittävästi erilaisia juttuja ja joutunut soveltamaan oppimaani. Puhetta on ollut, josko suorittaisin kevään harjoitteluni samassa paikassa.

Olen koulussa pitänyt itseäni aivan keskinkertaisena ompelijana, en ole mikään huippu, mutta pärjään. Siksi on ollutkin ihanaa, kun tuolla harjoittelussa on nyt kehuttu työskentelyäni ja ompelujälkeäni todella paljon, sillä sitä kautta minusta on tullut paljon varmempi ompelija.

Eilen meillä oli arviointikeskustelu. Sain sekä valmistuksen että muotoilun ja sovituksen näytöistä neloset, ja kaikki työssäoppimisjaksoni arvosanat olivat vitosia. En voinut uskoa. Tänään päätin, että olen kyllä nyt ansainnut pienen palkinnon. Niinpä kävin Sinellissä:

Ääriviivatarra-arkin sain kanta-asiakaskortillani kaupan päälle. Se nyt vähän huonosti näkyy, mutta nuo ovat tuollaisia jouluisia rekiajelukuvia, joita ajattelin käyttää joulukorteissa.

Kävin minä muuten Tiimarissakin. Ostin kuumaliimapistoolin ja aika monta pussia alennusaskartelukrääsää. Niin ja siinä Tiimarin ulkopuolella (Munkkivuoressa) oli vielä sellainen ompelutarvikekoju. Sieltä lähti väkisin mukaan ruskeaa puuvillapitsiä viisi metriä, kapeata heijastinnauhaa 20 metriä (ajattelin virkata heijastimia) ja uusi ratkoja. Oho.

No, nyt tuli sitten palkintoa vähäksi aikaa.